The Renegades
| The Renegades | |
|---|---|
 The Renegades Suomen-vierailullaan tammikuussa 1966. |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1960–1966, 2000-luku– |
| Tyylilaji |
rock beat pop |
| Kotipaikka | Birmingham, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Laulukieli | englanti, italia |
| Jäsenet |
Kim Brown |
The Renegades oli Birminghamissa Isossa-Britanniassa vuonna 1960 perustettu rockyhtye. Kun yhtye oli Suomessa suosionsa huipulla 1960-luvun puolivälissä, se ei kuitenkaan juuri saavuttanut menestystä Suomen ulkopuolella. The Renegadesin menestyskappaleita olivat muun muassa "Cadillac", "Seven Daffodils", "Matelot" ja "My Heart Must Do the Crying", jonka Danny levytti suomeksi nimellä "Salattu suru". Yhtye esiintyi aina Yhdysvaltain sisällissodan ratsuväen mukaisissa univormuissa ja herätti yleistä hysteriaa, jollaista ei ollut Suomessa aiemmin koettu.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The Renegadesin löysi Suomeen Leo Heinonen, joka ryhtyi myös yhtyeen manageriksi.[1] Heinonen kuuli yhtyeestä Ian Mallettin veljeltä Keithiltä, joka opiskeli tuolloin Helsingissä.[2][3] Ensiesiintyminen oli Stockmannin tavaratalossa muotinäytöksen yhteydessä.[3] Suomessa vieraili useita ulkomaisia rockyhteitä, joista suurin osa ei saavuttanut menestystä. Myös The Renegades esiintyi aluksi maaseudulla puolityhjille saleille. Heinonen kuitenkin jatkoi yritystä ja puki yhtyeen Yhdysvaltain sisällissodan pohjoisvaltiolaisten vaatteisiin.[1]
Ensimmäinen single, "Cadillac", äänitettiin syksyllä 1964, ja sen äänittäjänä toimi Jouko Ahera. Hän luonnehti äänitystä vuonna 2019 seuraavasti:[4]
»Kun he virittivät instrumentit ja vahvistimet ja täräyttivät Cadillacin soimaan, koko Kulttuuritalo tärisi. Sitä voisi verrata lähes tulivuorenpurkaukseen, koska sellaista ei Suomessa ollut ennen kuultu.»
Ennen joulua Cadillac oli noussut listaykköseksi.[1] Vaikka "Cadillac" oli merkitty yhtyeen nimiin, se oli kopio Vince Taylorin kappaleesta "Brand New Cadillac". Samaten "Seven Daffodils", yhtyeen toinen menestyssingle, oli vanha kansansävelmä. Kaikkiaan Renegades äänitti Suomessa neljä LP-levyä ja esiintyi Yrjö Tähtelän elokuvassa Topralli (1966). "Thirteen Women" -kappaleesta tehtiin 1960-luvun Suomessa harvinainen promootiofilmi. Yhtye säesti Dannya tämän käännösversiolla "Salattu suru" ja Ann-Christinea "Comin' Home Baby" singlellä.[5]
Suosion hiipuessa Suomessa yhtye siirtyi Italiaan, jossa italiaksi laulettu kappale "Un Giorno Tu Mi Chercherai" nousi listoille vuonna 1966.[1] Yhtye esitti kappaleen myös San Remon musiikkifestivaaleilla.[3] Myös Saksassa ja Alankomaissa yhtye saavutti jonkinlaista menestystä. Sen sijaan Britanniassa julkaistut neljä singleä eivät menestyneet.[3] The Renegades hajosi vuonna 1966, mutta esiintyi Suomessa vielä vuonna 1971 helmikuussa yhteisellä kahden viikon konserttikiertueella suomalaisen The Defiers -yhtyeen kanssa ja vuonna 1972[2] ja 2000-luvulla Back to Sixties -tapahtumissa. Esa Kuloniemen arvion mukaan bändi ehti pitää noin 500 konserttia Suomessa.[6] Vuonna 1978 Graham Johnson oli jäänyt muusikoksi Italiaan ja muut olivat palanneet Englantiin. Ian Mallett oli mennyt naimisiin suomalaisen tytön kanssa ja oli levymyyjänä, Kim Brown puolestaan ravintolamuusikkona.[2] Yhtyeen keulakuva Kim Brown muutti myöhemmin Suomeen. Hän kuoli Helsingissä lokakuussa 2011 sairastettuaan pitkään syöpää. Hän oli kuollessaan 66-vuotias.[7] Denys Gibson oli töissä musiikkiliikkeessä. Hän kuoli keuhkoveritulppaan Birminghamissa 4. toukokuuta 2016.[8]
Yhtyeestä julkaistiin maaliskuussa 2017 Esa Kuloniemen kirjoittama teos The Renegades: Luopiotarina.[6]
Kesällä 2018 Graham Johnson esiintyi Sumiainen Shake-tapahtumassa The Renegades Revisited kokoonpanolla. Kokoonpanon pohjana oli Pekka Tiilikainen & Beatmakers vahvistettuna Hasse Wallilla. Kokoonpano esiintyy Suomessa myös kesällä 2019, tällä kertaa vahvistuksena Esa ´Bluesministeri´ Kuloniemi.
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kim Brown (2. kesäkuuta 1945 – 11. lokakuuta 2011) – laulu, kitara, koskettimet
- Denys Gibson (17. helmikuuta 1945 – 4. toukokuuta 2016) – soolokitara (1960–1966)
- Joe Dunnett (20. elokuuta 1946) – soolokitara (1966-1967)
- Mick Webley (27. lokakuuta 1945) - soolokitara (1967-1971)
- Ian Mallet (28. heinäkuuta 1945 – 26. lokakuuta 2007) – basso
- Graham Johnson (s. 30. elokuuta 1946) – rummut
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cadillac (1964)
- The Renegades (1965)
- The Renegades (1965)
- (Renegadesilla on kaksi nimetöntä LP:tä, jotka ovat molemmat ilmestyneet samana vuonna)
- Pop The Renegades (1966)
- The Renegades Story (1978)
- 2 alkuperäistä - Cadillac / The Renegades (1990)
- 20 suosikkia – Cadillac (1996)
- Hits (2000)
- Complete Cadillac 1-2 (2007)
Singlejä
- Cadillac/Bad Bad Baby 1964
1965
- Do The Shake/Seven Daffodils
- You Love Me Too/Matelot
- White, Brown and Black/Unchain My Heart
- Take A Heart/Broken Heart Collector
- Far From It/Every Minute Of The Day
1966
- Walking Down The Street/Thirteen Women
- Un Giorno Tu Mi Chercherai/Una Rosa Da Vienna
- Too Many Heartaches/Blue Eyes
- Can't You See/Never Get Married
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Topi Sorsakoski & Agents: Renegades (2007)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuloniemi, Esa: The Renegades: Luopiotarina. Helsinki: Like, 2017. ISBN 978-952-01-1445-9
- Suomi soi 2: The Renegades – Härmärockin vierastyöläiset.
- The Renegadesin diskografia.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e 20 Suosikkia -albumin kansivihko
- ↑ a b c Matti Laipion laatima esittelyteksti albumilla The Renegades Story (1978)
- ↑ a b c d Nousevan auringon talo, YLE Radio Suomi, 23.10.2011, toim. Jake Nyman
- ↑ Mikko Mattlar: Mies, joka äänitti ikivihreät. Helsingin Sanomat, 23.10.2019, s. B 23. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.201.2019.
- ↑ Lehtonen: Suomalaisen rockin tietosanakirja, s. 491. ISBN 951-9287-09-4.
- ↑ a b Tiihonen, Jarno: The Renegades oli Suomen ensimmäinen massahysteriaa aiheuttanut bändi – Bändin historiikki kertoo ylä- ja alamäet sekä oikoo virheellisiä käsityksiä. Yle. 25.6.2017.
- ↑ Pajukallio, Arto: Renegades-laulaja Kim Brown on kuollut HS.fi. 13.10.2011. Viitattu 13.10.2011.
- ↑ Kuloniemi, Esa: Renegades-kitaristin tyyli jäi elämään Helsingin Sanomat. 19.5.2016. Arkistoitu 21.5.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Denys Gibsonin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kim Brownin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa. (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||
